Agilitykisoissa

Tänään oltiin Sellan kanssa siis agilitykisoissa Noormarkussa jossa olimme ilmoittautuneet sekä agility- että hyppyradalle.

Juupa juu, tuloksena oli molemmista hylky.. Agilityradassa puomi oli paaaaljon kiinnostavampi kuin putki ja siis putkeenhan piti mennä, mutta neitipä päätti mennä puomille. No sehän oli sitten siinä. Radan 4. este ja ketuiksi meni. Muuten rata meni loistavasti ja aikakin olisi varmaan ollut hyvä, mutta näin meillä.

Hyppyradalla Sella tiputti muurista osia, ja ilmeisesti vähän hämmentyi siitä koska pysähtyi ja alkoi haahuilemaan hieman. Osansa oli varmasti myös sillä, että isäntä saapui tyttäremme kanssa katsomaan kisoja juuri kun olimme menossa radalle, niin taisipa olla silläkin hieman osuutta asiaan. No mutta, matka jatkui ja sitten vaihteeksi 4. viimeisellä esteellä, ohjasin koiran väärän päähän putkea, (ja muistin ihan varmasti että se ois pitäny mennä siitä mihin sen lähetin..) niin siitäkin sitten hylky. :) Eipä tämä nyt onneksi ole vakavaa ja täysillä vaan uusia haasteita vastaan. Kivaa oli, ja se se pääasia on!

Kuulumisia ja kuvatuksia

Niin, mulla on agilitylisenssi hommattuna tälle vuodelle, alkuvuodesta tosiaan kävin yksissä kisoissa starttaamassa 3 kertaa. Nyt ois tarkotus ens viikon lauanataina (25. pvä) mennä Sellan kanssa kisoihin.. Siellä on sekä agilityrata että hyppyrata ja molempiin on tuo koiruus ilmoitettu.

Nyt sitten peukut pystyyn, ettei tuo koira aloita juoksuaan vaan me päästään sinne. Tänä vuonna ei sitten oikeen oo muuta mihin mentäis.. Sellan kanssa reenatessa joskus menee hyvin ja joskus heikommin, mutta niin se taitaa olla koiran kuin koiran kanssa. Toivottavasti mun jännitys vaan ei taas pilaa kaikkea, välillä tuntuu etten kyllä yhtään pysty sillon ajattelemaan.

26. pvä on Kirjurinluodossa koirien kiihdytyskisa jossa koirat pääsee juoksemaan vieheen perässä. Katsotaan onko kukaan meistä menossa, riippuu ilmoista, ja niin, niistä juoksuista. Ihan mun tuurilla jokanen on alottanut ne siihen mennessä.

Kuvia kesän varrelta:

Mustialan maastokisat..

.. Oli ja meni. Ja siis nehän olivat 15.8.

Kesän aikana olin päättänyt hankkia Tessalle maastokirjan, koska treeneissä se on ollut niin intoa täynnä tästä hommasta, joten täytyy sitä päästä kokeilemaan kisatkin sen kanssa. Lyyli jäi kotiin koska en pysty yksin kahden koiran kanssa lähtemään kisapaikalla (koiran lämmittely/jäähdyttely/lähetys...)

Niimpä matkasimme Tessan kanssa Mustialaan kokeilemaan onneamme. Paikalla oli mukavasti basenjeja, muistaakseni 11 basenjia kilpaili koska osa oli perunut tulonsa. Tessa sai pariksi toisen ensikertalaisen (joka muuten menikin aivan älyttömän hienosti!) ja mua vähän jännitti..

Niin siinä sitten kävi, että lähtö sujui hyvin, tuntui ettei Tessa uskaltanut aluksi ohittaa kaveria, mutta hetken juostuaan unohtu kaveri ja juoksu näytti hyvältä. Mutta mitä tapahtuikaan sitten.. Tessa ilmeisesti päätti että nyt kuulkaa mun mamma jäi liian kauaksi, vetäkää viehettänne ja teki täyskäännöksen ja lähti etsimään mua. Niin siinä sitten kävi että Tessa sai pisteikseen pyöreät 0. :)

Mutta ei me tästä lannistuta, uudelleen vaan haasteita kohti. Täytyy treenata sitä erilailla varmaan jotta viehevarmuus voittaa mammankaipuun :) (ja siis mähän pidin tota koiraa täysin viehevarmana...) Iso kiitos Kertulle seurasta!
Tässä pari kuvaa, upeita sellaisia; kuvat ovat Irene Vinhan käsialaa, mutta ethän kopioi niitä ilman kuvaajan suostumusta!!