Kuulumisia..

Pitkästä aikaa päivitystä.. :) Vaikka eipä tässä kyllä kummempia ole tapahtunut..

Viime viikon agility treeneissä mulla oli molemmat koirat mukana, Sellahan on vanha tekijä ja Lyyli käynyt muutaman kerran kokeilemassa esteitä. Täytyy kyllä sanoa, että Lyyli on kuin norsu posliinikaupassa agilitykentällä. Se on kyllä niin mainio, esteet täytyy suorittaa siten, että vaikka ryömitään esteen ali, hypätähän ei voi. 25 senttisiä se suostuu juuri ja juuri hyppäämään, pitkän pohdinnan jälkeen. Muut esteet ovatkin toinen juttu, kepitkin sujuu hienosti namin avulla houkuteltuna, mutta tuo hyppääminen on niin suuri ja keskeinen asia agilityssä, ettei Lyylistä kyllä ole siihen. Se empii ja miettii mistä suunnasta hyppäisi ja koittaa ensin alittaa, mutta kun 25 senttisen ali ei mahdu, niin hyppää kyllä, mutta ei sulavasti. Tuntuu kuin se hyppäisi tasajalkaa, niin kömpelöä se on.. No onneksi mulla on tuo agilitykoirakin :o) Viimeksi paineli taas niin lujaa, että kyllä oli ohjaajalla kiire!!

Ollaan käyty serkun kanssa juoksuttamassa koiria pellolla tässä nyt pari kertaa, siinä sitä vipinää vasta onkin kun 8 koiraa painaa menemään. Tekee hyvää kuntoa niin koirille kuin itsellekin rämpiä lumihangessa eteenpäin, ja koirat saa purkaa energiaansa. Kuviakin kyllä otettiin, mutta oli sen verran kylmä ilma, ettei kamera tarkentanut ja kuvat epäselviä... Tänään piti mennä kuopille juoksuttamaan koiria Kertun kanssa, mutta pirun vesisade pilasi suunnitelmamme. Piti tavata uusi ystävä Yosal- azawakh, ikää reilut 10 viikkoa, Kertun uusi perheenjäsen, mutta nyt sitä sitten täytyi siirtää. Toivottavasti kumminkin pian päästään toteuttamaan tämä suunnitelma.

Sitten mietinnässä on ollut pennun tulo myös meidän perheeseen. Sellan pentu olis unelmaa, mutta kun en osaa päättää. Kasvattaja tulee varmaan mun kanssa hulluksi (enkä kyllä yhtään ihmettele!!) ku soudan ja huopaan tässä asiassa. Välillä on fiilis, että lähden tältä istumalta pentua hakemaan ja sitten tulee mieleen, että onko se sitten meidän nykyisiltä koirilta paljon pois (tai tottakai se veisi paljon aikaa) ja pitääkö ihmiset mua hulluna (vaikka mitä se kellekkään kuuluu!!). Ja onko se siltä pennulta pois kun joutuu tulemaan näin isoon laumaan, jossa se huomio ja aika täytyy jakaa 4 muun kanssa. Onhan monella paljonkin enemmän koiria kuin meillä ja lapsi/a siinä kaupan päällä. Isäntäkin on saatu suostuteltua jo hankkeeseen, mutta se ei pysty kyllä enää 5 koiraa ulkoiluttamaan, vaikka tosin tuo meidän muori ei aina enää pysy muiden vauhdissa, eli se saattaa jäädä kuitenkin kohta yksin lenkitettäväksi. Totuttelemistä se vaatis kyllä multakin saada 5 koiraa lenkitettyä jos niitä samaan aikaan jossakin kohtaa veis.. Mä taidan jossakin kohtaa tulla kaljuksi, ku tän asian tiimoilta revin hiukset päästäni ;o)